MITEN MINUSTA TULI HYVÄ KUUNTELIJA – JA MIKSI SINUSTAKIN PITÄISI TULLA

Olin nuorena varsinainen apina, enkä jaksanut kuunnella muita. Nykyään kuuntelen työkseni – olen siis niin hyvä kuuntelemaan, että minulle maksetaan siitä. Miten olen kehittynyt kuuntelun taidossa näin pitkälle? Entä mitä sinä voisit hyötyä kuuntelemisen oppimisesta? Kuuntelemisen taito ei ole synnynnäistä, vaan kaikkien on mahdollista kehittyä kuuntelijoina. Luettuasi tämän blogipostauksen haluat kehittyä koiraa paremmaksi kuuntelijaksi!

Hyvä kuuntelija yrittää ymmärtää puhujaa.

Apinasta täydemmäksi tynnyriksi

Lapsena olin mielelläni huomion keskipisteenä. Minusta oli mahtavaa viihdyttää muita esiintymällä ja kertomalla hauskoja juttuja. Paras palkintoni oli, kun sain ihmiset ympärilläni nauramaan.

Äitini muistuttaa minua edelleen kuolemattomista sutkautuksistani. Kun hän komensi minua, hän usein varmisti viestinsä perille menon kysymällä “Kuulit sä?” Vakiovastaukseni oli joko huoleton “Kuulin, mut en ymmärtänyt” tai muka-totinen “Kuulo on vielä pois toisesta korvasta”. 

Minun on vieläkin usein vaikea sietää hiljaisuutta. Se tuntuu kiusalliselta ja etenkin hermostuneena täytän sen mielelläni yhdentekevällä löpinällä. 

Nuorena huomasin, että bravuuritarinani saavat muut poikkeuksetta nauramaan, mutta jossain vaiheessa aloin (onneksi!) kyllästyä omiin juttuihini. Ehkä halusin saada lisää tarinoita repertuaariini ja maltoin välillä kuunnella muidenkin juttuja. Huomasin, että ne ovat oikeastaan aika kiinnostavia. Saatoin jopa oppia jotakin tai saada uutta pohdittavaa.

Opiskeluaikoina joku kommentoi erästä henkilöä kaveripiirissämme: “Se on niin rasittava tyyppi, kun se aina selittää loputtoman pitkiä ja tylsiä juttuja omasta elämästään.” Havahduin – minä en ainakaan haluaisi olla sellainen! Nyt kun asiaa ajattelen, niin tuo kommentti saattoi olla vinkki minulle itselleni, ovelasti epäsuorasti esitettynä. 

Kerran ihmettelin ääneen, miten niin moni tunnistaa minut ja tietää nimeni, mutta minä en tunnista heitä. Minulle todettiin tietäväisesti hymähtäen:

Kaikki tuntee apinan, mutta apina ei tunne ketään.

Tuo lause kolahti ja syvälle. Haluanko tosiaan olla se pelle, jonka kaikki muistavat? Entä jos olen joskus avun tarpeessa, tunnenko oikeastaan riittävän hyvin ketään, joka haluaisi auttaa minua? Mitä jos olisin vähemmän apina?

Tajusin, että ihmiset arvostavat sitä, kun heiltä kysyy heidän omasta kokemuksestaan. Lähes kaikki tykkäävät kertoa itsestään, kun vain saavat siihen mahdollisuuden. Aloin tehdä niin ja minusta tuli varmasti miellyttävämpi persoona. 

Sain siis edelleen muut paremmalle mielelle, en pelkästään hymyilemään hetkeksi, vaan jopa tuntemaan itsensä kiinnostavaksi ja hyväksytyksi.

Myöhemmin työelämässä huomasin, että minä kehtaan kysyä jos en ymmärrä, keskeyttää, jos saan hyvän idean tai väittää vastaan, jos en ole samaa mieltä. Kaikki muut eivät. En voi silti olettaa, että toinen on ymmärtänyt, samaa mieltä kanssani tai motivoitunut toimimaan haluamallani tavalla. 

Kun pysähdyin kuuntelemaan toisen mielipidettä saattoi paljastua, että hän tietää asiasta paljon enemmän tai hänellä onkin joku mahtava idea! Tajusin, mitä tarkoitetaan sanonnalla Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. En halua olla tyhjä tynnyri – haluan saada täytettä muilta!

Haluan olla hyödyksi ja auttaa muita. Olen kuitenkin huomannut, että ihmiset eivät halua kuunnella neuvoja. Sitä paitsi usein ihmisten ongelmat ovat niin monimutkaisia ja yksilöllisiä, että neuvoni eivät edes auttaisi. Parhaat ratkaisut löytyvät ihmiseltä itseltään. Entä jos antaisi ihmisten itse pohtia ja oivaltaa?

Päätin kouluttautua coachiksi. Opin, että kuuntelu on tie muiden auttamiseen. Coaching-kurssilla sain valtavasti oppia kuuntelemisen taidosta. Lisäksi olen lukenut aiheesta sekä tietenkin harjoitellut paljon – taitoa ei voi omaksua vain lukemalla. 

Seuraavaksi jaan tärkeimpiä oppejani kuuntelemisen taidosta.

Aktiivinen kuuntelu on enemmän kuin koiranpennun katse 

Hyvästä kuuntelijasta sanotaan usein, että hän ei keskeytä toista. Tämä on itsestäänselvyys – kun alat puhua, et kuuntele toista enää lainkaan. 

Ei riitä, että maltat olla hiljaa kunnes toinen on saanut asiansa sanottua, koko ajan miettien mitä itse aiot sanoa seuraavaksi. Jos vain mietit omaa repliikkiäsi, et edelleenkään kuuntele lainkaan. 

Luota siihen, että hyvä vastaus tulee mieleesi automaattisesti toisen puheenvuoron päätteeksi. Todennäköisesti kommenttisi on parempi, kun sanot sen toisen koko repliikin perusteella, etkä vain ensimmäisten sanojen (tai pahimmassa tapauksessa oman ennakko-oletuksesi) perusteella. Älä tee oletuksia siitä, mitä toinen aikoo sanoa, vaan kuuntele loppuun asti ja saatat huomata että oletuksesi olisi ollut väärä. 

Aktiivinen kuuntelu määritellään tavaksi asennoitua kuuntelemaan toista ihmistä siten, että toinen kokee tulevansa kuulluksi.

Usein kerrotaan, miltä hyvä kuuntelija näyttää tai kuulostaa: hän katsoo tiukasti silmiin, nyökyttelee ja ynähtelee. Koirakin osaa tehdä niin, mutta voiko koiraa sanoa hyväksi kuuntelijaksi? Koetko tulevasi kuulluksi, kun puhut lemmikillesi? Ymmärtääkö koira yhtään mitään siitä, mitä sanot? 

Olin lapsena asian ytimessä, kun sanoin kuulleeni, mutta en ymmärtäneeni. Äidilleni ei ollut paljoa iloa siitä, että kuulin hänen sanansa, mutta en muuttanut käytöstäni.

Hyvä kuuntelija pyrkii ymmärtämään toista. 

Hän ei kuuntele pelkästään sanoja, vaan myös sitä, mikä jää sanomatta. Tärkeää on havaita, mitä sanojen takana on eli miksi toinen sanoo niin kuin sanoo ja mihin hän pyrkii. 

Paljon informaatiota välittyy kehon kautta. Myös ilmeitä ja eleitä voi kuunnella. Hyvä kuuntelija huomaa toisen tunnetilan. Tässä koira voi ollakin taitavampi kuin ihminen, koska se ei kuuntele sanoja!

Oleellista ei siis ole se, miltä kuuntelija näyttää tai mitä puhuja sanoo. Vaan se, mitä keskustelijoiden päiden sisällä tapahtuu. Hyvän kuuntelijan tavoite on ymmärtää, mitä toinen haluaa sanoa. 

Hyvä kuuntelija välittää toiselle ymmärryksensä lisääntymisen osuvalla jatkokysymyksellä tai hyvällä kiteytyksellä kuulemastaan.   

Kymmenen vinkkiä hyvälle kuuntelijalle

1. Hyvä vireystila. Itse otan aina lyhyen rauhoittumisen ennen coaching-sessiota, jotta jaksan kuunnella koko tunnin tarkkaavaisesti. 

Suosittelen myös päivittäistä mindfulness-harjoittelua, se on parasta läsnäolon harjoittelua. Puoli tuntia päivässä riittää, paitsi jos elämäsi on todella kiireistä – silloin tarvitaan tunti!

2. Motivoi itseäsi. Suuntaa omaa huomiotasi pohtimalla, mitä haluat saada kuuntelua vaativasta tilanteesta irti. 

3. Sopiva ympäristö. Tee kuuntelu itsellesi helpoksi vähentämällä häiriötekijöitä: hiljennä taustamelu, laita puhelin pois näköpiiristä ja etäpuheluissa sulje muut välilehdet. 

Jos olet pitkään vain kuuntelijan roolissa, esimerkiksi opiskelijana luennolla, voi kuuntelua helpottaa se, että saat tehdä jotakin käsilläsi. Itse otan etäkoulutuksiin aina jonkin helpon käsityön mukaan. Myös piirtäminen on oiva keino. 

4. Hyvät kysymykset. Jotta saat mielenkiintoista kuunneltavaa, sinun pitää osata esittää hyviä kysymyksiä. Olen kirjoittanut hyvistä kysymyksistä oman blogipostauksen, joten totean tässä vain lyhyesti: ole selkeä ja napakka. Avoimella kysymyksellä saat toisen avautumaan, suljettu kyllä/ei-kysymys tyrehdyttää keskustelun. Hyvä kysymys ei oleta tai johdattele.

Varo kuitenkin kuulustelemasta toista. Kysymysten tykittäminen voi saada toiseen varuilleen ja kummastelemaan mihin pyrit. Anna myös itse keskusteluun jotakin uutta, se saa toisen avautumaan.

5. Muistiinpanot. Älä yritä kirjoittaa kaikkea ylös – ihminen ei pysty samaan aikaan kuuntelemaan ja kirjoittamaan. Kirjoita tilanteen aikana ylös vain tärkeimmät oivalluksesi avainsanoin. Tilanteen jälkeen pura asiat tarkemmin muistiin.

Keskustelussa kirjoita ylös tai paina mieleesi avainsana teemasta, johon haluat palata myöhemmin. Näin voit antaa toisen puhua rauhassa ja keskittyä kuuntelemiseen ilman että sinun tarvitsee keskeyttää toista.

6. Pure kieltäsi. Kun toinen kertoo jostakin merkittävästä kokemuksestaan tai huolestaan meidän tekee luontaisesti mieli kertoa oma kokemuksemme samasta asiasta. Älä tee sitä. Ainakaan heti. 

Pure vaikka kieltäsi (koirakin pystyy tähän) tai kysy lisää. Toista ei kiinnosta kuulla sinun kokemuksestasi, hän haluaa kertoa omasta huolestaan ja tulla kuulluksi. 

Kertomalla oman kokemuksesi paljastat, että et ole kuunnellut toisen sanomasta muuta kuin teeman. Hyvä kuuntelija pyrkii ymmärtämään toista, eikä ymmärryksesi ole lisääntynyt lainkaan, jos kerrot sen, minkä tiesit jo ennestään. 

7. Visualisoi. Kuvittele mielessäsi se, mistä sinulle kerrotaan. Visualisointi auttaa sinua pysymään aiheessa ja ehkä mieleesi tai paperille syntyvä kuva näyttää jotenkin epäloogiselta tai puutteelliselta – kysy siitä lisää!

8. Kuuntele itseäsi. Jos kuuntelu tuntuu pitkäveteiseltä tai hiljainen hetki kiusalliselta, kokeilepa kuunnella omia reaktioitasi toisen sanomaan ja siitä syntyviä ajatuksia. Mitä tunteita, muistoja ja mielipiteitä mielessäsi herää? Mikä niistä kannattaisi jakaa muille?

9. Varmista, että ymmärrät. Keskittyminen voi herpaantua, etäyhteys pätkäistä tai toinen voi käyttää vieraskielistä sanaa, jota et ymmärrä. Silloin kannattaa rohkeasti sanoa, että ei ymmärrä. 

Sinun ei ole edes pakko paljastaa, että et jaksanut kuunnella tai kielitaitosi on puutteellinen. Kysy vain Mitä siis oikeastaan tarkoitat X:llä?

Coachina käytän myös paljon toistamista. Siis ihan vain sanatarkkaan toistan, mitä toinen sanoi minulle. Silloin toinen haluaa usein tarkentaa tai täydentää sanomaansa. 

Voit myös toistaa toisen sanoman omin sanoin tai keksiä jonkin sopivan vertauksen. Näin toinen voi arvioida, oletko tulkinnut häntä oikein ja hän kokee tulleensa kuulluksi, sillä sinä olet ymmärtänyt häntä.

10. Luovu konsensuksen tarpeesta. Usein haluaisimme, että kaikki olisivat samaa mieltä, sillä yritämme ehkä välttää konflikteja. Yritämme siis vakuuttaa muut oman mielipiteemme paremmuudesta. Eli toisin sanoen aiheutamme konflikteja. 

Entä jos sen sijaan olisimme kiinnostuneita erilaisista näkemyksistä ja pyrkisimme vain ymmärtämään niitä paremmin?

Bonusvinkki: Valitse korvasi. Palaan vielä lapsuuden sutkautukseeni toisesta korvastani, josta oli kuulo vielä pois. Opin nimittäin hiljattain Kate Murphyltä, että oikeakätinen kuulee oikealla korvallaan sanat tarkemmin. Vastaavasti vasemmalla korvalla havaitsemme paremmin puhujan tunteet. 

Oikeakätisenä pidätkin varmaan puhelinta oikealla korvallasi. Jos haluat tunnistaa keskustelukumppanisi tunteita paremmin, koitapa kääntää vasen korvasi hänen puoleensa!

Mitä hyötyä kuuntelemisesta on?

Ihmiset pitävät hyvistä kuuntelijoista ja elämäsi on yksinkertaisesti kivempaa kun sinusta tykätään. Toisia arvostava ja aidosti kiinnostunut kuuntelu luo positiivista ilmapiiriä. 

Puhumalla voit ehkä opettaa muille jotakin, jos heitä sattuu kiinnostamaan tai he jaksavat kuunnella. Kuuntelemalla opit itse lisää.

Kuunteluun keskittyminen tuo levollisuutta. Ei ole pakko aina keksiä nerokasta sanottavaa. Hiljaisuus on ok, silloin voi tapahtua paljon toisen pään sisällä ja hölinäsi saattaisi katkaista toisen tärkeän ajatuksen. 

Hyvä kuuntelu vähentää väärinkäsityksiä.

Syntyneet konfliktit ratkaistaan parhaiten kuuntelemalla eri osapuolia.

Kuuntelun taito on oleellisen tärkeää coachin tai terapeutin ammatissa, mutta siitä on valtavasti hyötyä myös monessa muussa työssä.

Myyjä onnistuu parhaiten, kun hän ei tuputa, vaan kuuntelee tarkasti mitä asiakas haluaa. Silloin asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja myyjä osaa tarjota juuri sitä, mitä asiakas tarvitsee. 

Liikeneuvottelussa hermostunut tai innokas hölöttäjä paljastaa helposti liikaa. Aasialainen neuvottelija antaa ensin toisen puhua. Hän kuuntelee tarkasti mikä vastapuolelle on tärkeää ja mistä toinen on valmis tinkimään. Näin hän voi esittää toiselle houkuttelevan ja itselleen edullisen tarjouksen.

Lääkärin kannattaa ensin kuunnella potilasta, jotta potilas kokee, että hänet on huomioitu. Silloin potilas haluaa noudattaa hänelle määrättyä hoitoa. Joskus pelkkä kuulluksi tuleminen voi parantaa tehokkaammin kuin reseptilääke.

Opettaja voi keskittyä opettamaan sitä, mistä oppijat ovat kiinnostuneita ja mitä he eivät vielä tiedä tai ymmärrä, kun hän ensin kysyy ja kuuntelee mitä se on. 

Miten sinä voisit hyödyntää työssäsi kuuntelemisen taitoa?

Daniel Coyle antaa kirjassaan mainion esimerkin siitä, miten tärkeää kuuntelemisen taito on teknologian kehittämisessä. Yhdysvaltalaisessa Bell Labsissa kehitettiin viime vuosisadan merkittävimpiä keksintöjä, kuten viestintäsatelliitit, aurinkokenno ja matkapuhelinliikenne. 

Kun tutkittiin eniten patentteja kehittäneitä tutkijoita, löydettiin vain yksi ainut heitä yhdistävä tekijä: he kävivät säännöllisesti lounaalla kollegansa Harry Nyqvistin kanssa. Nyqvist ei ollut superälykkö, vaan utelias ja erinomainen kuuntelija. Hän sai kollegansa kertomaan projekteistaan ja kysyi oivalluttavia kysymyksiä, jotka saivat muut tutkijat viimeistelemään innovatiiviset keksintönsä.

Entä jos kuuntelisimme?

Väitän, että maailma olisi parempi paikka, jos me kuuntelisimme toisiamme enemmän.

Meillä on syystäkin kaksi korvaa, mutta vain yksi suu. Silti moni huutaa suuna päänä omaa asiaansa kuuntelematta (tai lukematta) mitä muilla on sanottavanaan. Katso vaikka sosiaalista mediaa.

Kuulluksi tuleminen on ihmisen perustavanlaatuinen tarve. Vasta kun ihminen tulee itse kuulluksi, hän on valmis kuuntelemaan muita.

Jokaisen on siis aloitettava itsestään ja kuunneltava muita ensin.

Haluatko sinä olla apina, koira vai Nyqvist?

Tule harjoittelemaan kuuntelemisen taitoa ja lisää ymmärrystäsi ulkosuomalaisille tärkeistä teemoista: Tervetuloa maksuttomille Taukokahveille!

Lähteitä ja lisää luettavaa aiheesta:

Kai Alhanen: Dialogikirja (Into Kustannus, 2025)

Daniel Coyle: The Culture Code (Bantam Books, 2018)

Kate Murphy: Et taida kuunnella (WSOY, 2020)