top of page
  • Helka

TAUKOJA SEITSEMÄÄ SORTTIA

Päivitetty: 1. marrask. 2023

Me tarvitsemme taukoja. Tauot tekevät työskentelystämme tehokkaampaa, sillä niiden ansiosta keskitymme oikeisiin asioihin ja aivomme toimivat optimaalisesti.

piknik laiturilla, tarjolla hedelmiä ja juustoja

Luovuus vaatii taukoja: parhaat ideat syntyvät puskemisen sijaan yleensä juuri silloin kun on malttanut hellittää hetkeksi ongelman pähkäilystä. Tauotta työskentely saa aivot ja lihakset jumiin. Pitkään jatkuva stressitila on epäterveellistä ja voi johtaa työuupumukseen sekä muihin sairauksiin. Tauottamalla työtämme pysymme terveempinä ja jaksamme työelämässä pidempään.

Yhteiset tauot työkaverien kanssa parantavat yhteistyötä ja ilmapiiriä työpaikalla. Yksintyöskentelevä saa sosiaalisista tauoista vaihtelua ja yhteisöllisyyden kokemusta arkeensa.

Tauottamalla työtä meillä on yksinkertaisesti parempi fiilis, nautimme työstämme enemmän ja energiaa riittää muuhunkin elämään!

Tiedämme taukojen hyödyt ja ne ovat jopa lakisääteisiä, mutta silti saatamme helposti luistaa niiden pitämisestä.

Työelämän taukoja löytyy sen seitsemää sorttia, kuin jälkiruokapöydässä konsanaan. Esittelen ne tässä järjestettynä ajallisesti lyhimmästä pisimpään. Toivottavasti inspiroin sinua taukoilemaan monipuolisesti, jotta työhyvinvointisi kasvaa!

Löytyykö sinun arjestasi kaikki nämä taukotyypit?

1. Muutaman sekunnin mikrotauko

Jos huomaat käyväsi ylikierroksilla, häsläät ja kiirehdit, kannattaa ottaa muutaman sekunnin mittainen mikrotauko. Pysähdy, sulje silmäsi ja hengitä pari kertaa syvään. Kehosi rentoutuu, olet paremmin läsnä ja työskentely sujuu taas paremmin.

Silmät väsyvät jatkuvasta näytön tuijottamisesta, joten annat myös niille arvokkaan lepotauon sulkemalla ne tai katsomalla hetken kaukaisuuteen. Jos taas keho tuntuu jumittuneelta voit nousta ylös ja pyöräyttää kädet kerran ympäri.

Tämä ei vaadi edes minuuttia aikaa, joten kannattaa ehdottomasti kokeilla taukotarjottimen sokeritonta pastillia!


2. Vartin kahvitauko

Pitkäkestoinen istuminen on haitallista, eikä ihminen jaksa keskittyä kuin 30–90 minuuttia kerrallaan. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan optimaalisinta olisi aina 28 minuutin istumisen jälkeen kävellä kahden minuutin ajan. Myös monelle tutussa Pomodoro-tekniikassa 25 minuutin työjaksoa seuraa 5 minuutin tauko.

Motivoi itseäsi taukoon laittamalla ajastin soimaan ja keksi pientä taukotekemistä: hae vettä tai avaa ikkuna, tee pieni taukojumppa tai käy vessassa.

Jos näin tiheä tauotus tuntuu omaan työhön hankalalta, niin hyödynnä klassista duunarimallia eli vartin “lakisääteinen kahvitauko” porukalla aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Kahvin, pullan ja tupakan sijaan suosi mieluummin vettä ja hedelmiä. Näin nestetasapainosi, verensokerisi ja siten vireystilasi pysyvät korkealla. Yhteisesti sovittu aika kannustaa pitämään tauon ja muiden kanssa juttelu tekee tauosta kivemman.

Tauon jälkeen katsot uusin silmin sitä, mitä olit tekemässä ja virkeillä aivoilla päätät fiksummin mitä teet seuraavaksi.


3. Tunnin lounastauko

Työaikalain mukaan työntekijällä on yli kuuden tunnin työpäivän aikana oikeus tunnin lepoaikaan, eikä tauko saa olla lyhempi kuin puoli tuntia. Työturvallisuuslain mukaan työntekijöille on järjestettävä erillinen taukotila. Eli lounastauon kuittaaminen syömällä eväät vartissa omalla työpisteellä on Suomessa laitonta!

Pidä huolta, että pidät vähintään puolen tunnin lounastauon, jonka aikana keskityt johonkin muuhun kuin työasioihin, mieluiten itse ruokaan. Parhaiten se onnistuu, kun lähdet jonkun toisen kanssa ulos syömään. Jos etätyöskennellessä syöt mieluummin kotona tai viet työpaikallesi eväät, käy edes pienellä kävelyllä ulkona lounastauon yhteydessä.

Jos sinulla on tapaamisia myöhään illalla, pidä tunnin tai parin tauko päivällä. Kunnon kävelylenkin, uinnin tai vaikka museovierailun jälkeen virtaa riittää illaksi.


4. Illat ja viikonloput

Saksankielessä on mahtava sana, jolle ei suomen kielessä ole vastinetta: Feierabend. Se tarkoittaa työvuoron päättymistä ja vapaa-ajan alkamista. Feier on suomeksi juhlat ja Abend ilta. Eli kun työpäivä päättyy, pitäisi vielä olla energiaa jollekin mukavalle puuhalle.

Joka ilta ei tarvitse mennä afterworkeille, mutta vapaa-ajalla on tärkeää tehdä jotakin sellaista, mikä saa ajatukset irti töistä. Ryhmäliikuntatunnin varaaminen tai tapaamisen sopiminen alkuiltaan varmistaa, että työpäiväsi päättyy ajoissa. Töistä palautuminen vaatii myös lepoa, joten vapaa-aikaa ei ole syytä täyttää aktiviteeteilla. Joka viikko olisi hyvä olla yksi kokonaan vapaa päivä ilman vaatimuksia.

Tee itsellesi selväksi, milloin työaikasi päättyy ja vapaa-aikasi alkaa. Vapaa-ajalla et vilkuile työsähköpostia etkä pohdiskele työhön liittyviä ongelmia, jotta aivosi ovat kunnossa pohtimaan niitä kun seuraava työpäiväsi koittaa. Kun tauotus on onnistunut jo työpäivän aikana, ei vireystilasi ole noussut liikaa ja irtaantuminen onnistuu helpommin.


5. Reflektointihetki

Päivittäisten taukojen ja lomapäivien lisäksi ihminen tarvitsee silloin tällöin pienen reflektointitauon arjesta. Se on kuin syntisen hyvä suklaakakun pala ihan yksin tai parhaan ystävän kanssa nautittuna.

Pysähdy kerran tai pari kuussa puoleksi tunniksi tai tunniksi ja tsekkaa missä mennään. Mitä minulle oikeasti kuuluu? Miten voin? Mihin haluaisin muutosta? Olenko menossa oikeaan suuntaan? Miten voisin edistää minulle tärkeitä asioita?

Reflektointia voi tehdä itsekseen kirjoittamalla tai ihan vain pohdiskelemalla. Parhaiten se onnistuu, kun pääset puhumaan jonkun toisen kanssa, jolloin saat ulkopuolisen näkökulman. Ideaalissa työelämässä tiiminvetäjäsi kutsuu sinut reflektoimaan, jos ei joka kuukausi, niin ainakin useamman kerran vuodessa. Lisäksi on hyvä jutella jonkun työpaikan ulkopuolisen henkilön, kuten sydänystävän, mentorin, coachin tai työnohjaajan kanssa.

Hektisessä arjessa tulee usein toimittua autopilotilla, jolloin saatamme kyllä juosta kovaa, mutta suunta voi olla ihan väärä. Reflektoimalla kirkastat omia tavoitteitasi, varmistat, että olet menossa oikeaan suuntaan ja vahvistat hyvinvointiasi.


6. Lomaviikot

Lomaan pätee samat neuvot kuin vapaa-aikaan muutenkin: parhaan palautumisen takaa se, että irtaannut töistä, teet sitä, mitä itse haluat ja saat sopivassa suhteessa sosiaalisia kontakteja, virkistäviä aktiviteetteja sekä rentouttavaa lepoa.

Yksi viikko on aivan minimiaika siihen, että työarjesta pääsee kunnolla irti ja joidenkin tutkimusten mukaan tarvittaisiin jopa kolme viikkoa lomaa putkeen. Toisaalta pidetyn loman virkistävä vaikutus työhön ei kestä sen pidempään, vaikka loma kestäisi yhden viikon sijaan useita viikkoja. Eli jos lomaviikkoja on käytettävissä vain muutama vuodessa, kannattaa ne ehkä ripotella pitkin vuotta, jotta ei tule yli puolen vuoden putkea kokonaan ilman lomaa.

Muista, että myös työnhausta tai opiskelusta pitää ottaa lomaa.


7. Kuukausien irtiotto

On mahtavaa päästä ottamaan usean kuukauden tai jopa vuoden mittainen tauko työelämästä. Se voi olla opintovapaa, sapattivapaa, hoitovapaa tai ikävämmässä tapauksessa sairausloma tai työttömyysjakso.

Tällaiseen taukoon liittyy usein paljon uusia vastuita ja stressiä. Uuteen rooliin sopeutuminen voi olla haastavaa. Vapaus voi myös aiheuttaa ahdistusta, vaikka niin ei äkkiseltään uskoisi. Myös irtioton jälkeinen aika ja samaan oravanpyörään paluu voi huolettaa.

Toisaalta usean kuukauden irtiotto vanhasta työarjesta on myös upea tilaisuus oppia uutta ja kasvaa ihmisenä. Vanhat rutiinit ja tottumukset eivät enää sido sinua, vaan voit nähdä maailman uusin silmin ja luoda itsellesi uuden, paremman arjen. Nyt kannattaa tehdä arvopohdintaa, kyseenalaistaa turhia uskomuksia ja kirkastaa sitä, mitä sinä oikeasti haluat. Ota aikaa ja hanki tukea kunnolliselle reflektoinnille, jotta voit jatkaa tauon jälkeen juuri siihen suuntaan kuin haluat!


Lopuksi vielä kirjavinkki, mikäli haluat sukeltaa syvemmällä taukoiluun ja sen hyötyihin. Tätä blogikirjoitusta inspiroi Minna Huotilaisen kirja Aivosi tarvitsevat tauon. Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma-kustannus 2021).


Comentários


bottom of page